Vilkkimäen meijeri

Kotilaiturin "kodista", Vilkkimäen vanhasta meijeristä kysellään useasti ja paljon. Ja miksipäs ei. Jykevä kivirakennus on seisonut sijoillaan liki 90 vuotta, sen historia nivoutuu monen lietolaisen elämään ja rakennus on merkittävä osa Liedon kulttuurihistoriaa. Voisi sanoa, että melkein jokainen lietolainen on surkutellut rakennuksen rapistumista kuluneiden vuosien aikana. Meijerin kunnostus onkin merkittävä kulttuuriteko. Kiitos Risto ja Timo!

Liedon Vilkkimäelle valmistui vuonna 1927 meijeri, joka alkoi toimia Liedon Osuusmeijeri- nimellä. Maitomäärät vähenivät kuitenkin merkittävästi muutaman vuoden aikana ja maidon jalostustavoitteet jäivät saavuttamatta. Samaan aikaan iski lama ja meijerin haettiin konkurssiin vuonna 1931. Rahoittajana toiminut Länsi-Liedon Osuuskassa joutui suuriin vaikeuksiin ja moni takaajana toiminut isäntä menetti talonsa.

Vuonna 1932 pankki muodosti saatavien varmistamiseksi Liedon meijeriosakeyhtiön, joka vuokrasi tilat Valiolle. Valio alkoi valmistaa meijerissä juustoa ja vuonna 1933 aloitettiin sinihomejuuston valmistus tanskalaisen Mourits Rasmussenin johdolla. Vilkkimäen meijerin tilat eivät kuitenkaan soveltuneet homejuuston valmistukseen. Nykyaiset tilat rakennettiin Turun Valion meijeriin ja juuston valmistus siirrettiin sinne vuonna 1934. Juusto sai v.1935 nimekseen Aura-juusto. Koko tänä aikana elämä meijerillä oli vilkasta ja siitä muodostui paikallisten kohtaamispaikka. Alakerrassa toimi meijeri ja yläkerrassa oli vuokra-asuntoja, joissa asui parhaimmillaan 20 perhettä.

Valion toiminta Vilkkimäellä loppui vuonna 1938 ja 1939 puhkesi talvisota. Meijeri siirtyi armeijan haltuun ja siitä tehtiin varustevarasto. Rakennus säilyi armeijan hallussa koko jatkosodan ajan. On huhuttu, että meijeri olisi ollut myös ammusvarasto. Kyläläiset pelkäsivät vihollisen ilmaiskuja ammusvarastoepäilyn vuoksi. Tien toisella puolella sijaitsi vartiotupa, jossa sotilaat vartioivat meijerirakennusta kellon ympäri. Yhtään ilmaiskua ei kuitenkaan koskaan tehty ja huhu jäi vaille todenperää. Kun vartiotupana toiminut rakennus 70-luvulla purettiin, sieltä löytyi muutama sota-aikainen räjähde, vahvistavat meijerillä nykyään vierailevat kyläläiset.

Sodan jälkeen meijerirakennuksessa toimi maanlunastuslautakunta ja yläkerta alkoi täyttyä asukkaista. Meijerillä järjestettiin myös paljon iltamia ja muita juhlia. Mm. paikallinen maatalouden tarkastusyhdistys järjesti iltamia, joissa jaettiin lypsymerkkejä ansioituneille lypsäjille. Iltamien pito loppui 50-luvun lopulla. 50-70-luvulla meijerillä oli monta omistajaa ja käyttötarkoitusta, mm. Huiskula Oy, jonka vuokralaisina olivat TVH, Mame Oy (Marja ja mehu), joka valmisti vihannessäilykkeitä, Keskisarja Oy, joka valmisti metallityökaluja ja -osia sekä paikallinen linja-autoliikennöitsijä Lauri Aaltonen, josta tuli myöhemmin meijerin omistaja.

70-luvulla meijeri astui uuteen kauteen diplomi-insinööri Alpo Mäkisen ostettua rakennuksen. Samaan aikaan viimeiset asukkaat muuttivat pois ja kaikki tilat olivat Mäkisen käytössä. Mäkinen oli keksijä, jolla oli useita patentteja. Hän oli erikoistunut puujalosteisiin ja hänellä oli parhaimmillaan kymmenen työntekijää. Mäkisen ideat eivät kuitenkaan toteutuneet hänen toiveittensa mukaisesti ja syynä oli ehkä se, että hän oli liikaa edellä aikaansa. Meijeri ja sen pihapiiri pääsi rapistumaan vähitellen. Vilkkimäen meijeristä muodostui Liedon kummituslinna ja kyläläiset surivat upean rakennuksen karua ulkonäköä. Meijeri säilyi Alpo Mäkisen omistuksessa lähes neljä vuosikymmentä, hänen kuolemaansa saakka vuoteen 2009.

Keväällä 2010 koitti taas uusi aika meijerin historiassa, kun yrittäjät Risto Vilo ja Timo Hakkarainen ostivat rakennuksen. He raivasivat pihan ja rakennuksen monenmoisesta roinasta, mm. raskaista työkoneista, vanhoista huonekaluista, öljykaminoista ja vuosien saatossa toimineiden yritysten jälkeensä jättämistä tavaroista. Meijerin runsaan 2000 neliön tiloihin on remontoitu yläkertaan vuokra-asuntoja ja alakertaan liikehuoneistoja. Liiketilat ovat tällä hetkellä täynnä ja meijerin kivijalasta ovat kotinsa saaneet asiakkaita palvelevat yritykset:

Tuulan Hoitola

KOTIkutoinen

Kotilaituri

Vilkkimäen kakku ja kahvi

Vinotikki

Meijeristä on taas muodostunut kyläläisten vilkas kohtaamispaikka, jossa kahvittelun ja kakkutilauksen lomassa voi tehdä sisustus- ja lankaostoksia, korjauttaa vaatteita, verhoiluttaa huonekaluja sekä saada hemmotteluhoitoja. Meijerille kannattaa lähteä kauempaakin aistimaan rakennuksen hieno historia ja ihana maalaismaisema. Meillä on myös riittävästi parkkipaikkoja. Vilkkimäelle ajaa Turun keskustasta vain 15 min ja Turkubussilla pääsee myös kätevästi. 

Tervetuloa Vilkkimäelle! 
www.meijeri.com

Postauksen lähteenä olen lainannut Sari Turpeisen gradua varten kokoamaa materiaalia, meijeristä kirjoitettuja lehtijuttuja sekä lietolaisilta saamaa arvokasta perimätietoa.

Mikäli sinulla on oma tarinasi meijeristä ja haluat kertoa siitä muillekin, kirjoitathan siitä kommentoimalla postausta. Kiitos muistojen jakamisesta jo etukäteen.

Vilkkimäen meijeri sijaitsee Aurajoen pyöräilyreitin varrella.