SISKON AUTIOTALO

Kerron heti tähän alkuun "varoituksen" sanasen. Tämä postaus sisältää runsaasti kuvia ja pienen tarinan. Äitini ystävä hankki viime vuonna itselleen muutaman vuoden tyhjillään olleen talon. Ränsistynyt tölli metsittyneellä tontilla, maalit rapisseina, ilman mukavuuksia, pommi täynnä elettyä elämää ja monenmoista roinaa. Näin moni tämän mökin näki ja kummasteli, taivasteli, voiko olla totta, että ”joku hullu (aikuinen nainen) ostaa purkukun-toisen talon”.

Tämä nainenpa näki tässä talossa sen vankan kivijalan, hyväkuntoiset hirsiseinät, vehreän tontin ja kaikki miljoona muuta mahdollisuutta, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Hän näki myös matkan, jonka talon kanssa on tehtävä, joka alkoi siitä hetkestä, kun kaupat oli allekirjoitettu ja jolle ei näy loppua. Matkan, jonka hän haluaa elämässään kulkea ja joka tuo iloa hänen sydämeen. Hän tietää myös, ettei matka ole helppo.

 

    

  

Eteen on tullut jo satoja asioita, joiden edessä epätoivo on kohdannut, kiukku ja kyynel saaneet sijan. Usko on loppunut eikä voimiakaan aina ole ollut kaikkeen tarvittavaan. Osaamisesta ja avusta puhumattakaan. Silti hän on jatkanut ja olisi valmis tekemään kaiken uudestaan. Tästä tulee hänen koti. Paikka, jossa olla onnellinen, kuopsutella ja kohkata. Hänen unelmansa.

  

 

Siskon tarina on minulle aito ja läheinen, koska minua ajaa eteenpäin samanlainen palo, into ja usko omaan tekemiseen. Arvostan ja innostun Siskon kaltaisesta aitoudesta mennä ja tehdä, pyllähtää ja nousta. Aina kun katsoo peräpeiliin, on voinut todeta: Vitsit, mikä matka! Epäilijöitä meillä aina riittää, mutta onneksi myötäeläjiä myös. Minä ammennan Siskon innokkuudesta itselleni, arvostan hänen rohkeuttaan ja nautin suunnattomasti näistä elämänmakuisista kuvista, jotka sain napata vierailullani hänen luonaan. Toivottavasti tekin.
Kulkekaamme kohti unelmia, vain niin ne voivat toteutua.

Loistavaa viikkoa, rohkeat ♥
Kati